maanantai 2. joulukuuta 2013

1.




Joulukuun eka.

Sitä odotettiin meillä kuin joulua konsanaan, kahdestakin syystä. Mamman syy odotukseen kerrottakoon hieman myöhemmin, mutta pienen ihmisen syy lienee melko ilmeinen; joulukalenteri (-t).
Tänä vuonna kun Noouskalla on jo ikää sen verran että maltetaan mieli eikä kieltäminen kaada koko maailmaa, uskaltauduin tekemään hänelle itse tavarakalenterin keittiön liitutauluseinälle kaapissa lojuneista paperipusseista, Eurokankaan kangasnauhasta ja varastossa pölyttyneistä puisista pyykkipojista. Pussien sisälle olen keräillyt erinäisiä herkkuja ja pikkuylläreitä.
Ja vaikka itse sanonkin,  kalenterista tuli kiva. Saisinpa minäkin joskus tuollaisen ;)

/ / /

This year I made Christmas calendar to my son from paper bags, fabric ribbon and old clothespin.
Nice, is it?

2 kommenttia:

Ilona / Keskeneräinen kirjoitti...

Lapsen kasvaminen on kyllä ihan parasta. Voi joulukalenterinkin täyttää valmiiksi :)

NINNI kirjoitti...

Onhan se vain mahtavaa seurata miten mini-me kehittyy ja miten omat tavat ja puheet siirtyy eteenpäin :) Ja tosiaan, valmiiksi täytetty joulukalenteri käy hyvin malttamisharjoitteista. Ollaan päästy kunnialla ainakin päivään nro. 2 ;)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...